8. maaliskuuta 2020

Helpoimmat sisäilmaa puhdistavat kasvit




Yksi varmimmista kevään merkeistä on, kun mieleen hiipii viherkasvikaipuu. Pitkä ja pimeä talvikausi halutaan katkaista lopultakin, ja korvata ikkunalaudat täyttävällä ja hyllykköjä koristavalla vehreydellä. Kasvi-innon vallattua mielen, kannattaa siihen tarttua empimättä.

Viherkasvikaipuu ei nimittäin selity pelkällä kevään ja uuden kasvun odotuksella, vaan kasveilla on todetusti lukuisia positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen terveyteen kuin psyykeeseenkin. Viherkasvit muistuttavat meille luontaisesta elinympäristöstä - luonnosta - ja tuovat sen sisään meidän lähellemme. Jokainen viherkasveihin hurahtanut tietääkin, miten syvältä niiden tarve kumpuaa.




TIEDE VIHERKASVIEN TAKANA

Me tiedämme, miten suuri merkitys kasveilla on planeettamme elinkelpoisuudelle, mutta tiesitkö, että samat hyödyt voidaan nähdä mikromittakaavassa myös kotona? Tämän todisti ensimmäistä kertaa NASA:n jo legendaariseksi muodostunut vuoden 1989 tutkimus viherkasvien parantavasta ja puhdistavasta vaikutuksesta sisäilmaamme, johon viitataan laajasti vielä tänäkin päivänä.

Tätä nykyä kyseisen tutkimuksen tulokset on kyseenalaistettu etenkin VOC-päästöjen (haitalliset haihtuvat orgaaniset yhdisteet), muiden haitallisten kaasujen (tolueeni, formaldehydi, asetoni, etyleeniasetaatti, ammoniakki), sekä missä määrin viherkasvit todellisuudessa parantavat ilmanlaatua niiden osalta. Viherkasvit pystyvät nimittäin hajottamaan näitä haitallisia VOC-yhdisteitä huoneilmasta, mutta missä määrin, on täysin asuntokohtaista.

Teoriassa viherkasvien vaikutus yhdisteiden pitoisuuteen verrattuna ilmanvaihdon tehoon, on osoittautunut monien tutkijoiden mielestä merkityksettömäksi. En kuitenkaan nielisi tätäkään analyysia pureskelematta, sillä tiedämme myös miten usein ilmanvaihto osoittautuukin käytännössä puutteelliseksi tai täysin riittämättömäksi. Viherkasvit eivät luonnollisestikaan korvaa kodin puutteellista ilmanvaihtoa, mutta tulisi omasta mielestäni katsoa hyväksi yhdistelmäksi ilmanvaihdon rinnalle kokonaisuutta tukemaan. 

Oli VOC-tapaus ja haitallisten yhdisteiden vähentämisen tulos kuitenkin mikä tahansa, on viherkasveilla silti lukuisia kiistattomia ilmanlaatua parantavia ominaisuuksia: kasvit mm. sitovat huoneilmasta hiilidioksidia, korvaavat sen hapella, sekä auttavat lisäämään huoneilman kosteuspitoisuutta. Nämä ovat asioita, jotka lasketaan ilmanlaatuun vaikuttaviksi tekijöiksi. Hiilidioksidipitoinen huoneilma tekee herkästi olon vetämättömäksi ja väsyneeksi, kun taas kuiva huoneilma helposti kuivattaa niin ihon kuin limakalvot, tehden olon tukalaksi ja limaiseksi etenkin talviaikaan.

Psyykkisistä vaikutuksista puhumattakaan - mutta perehdytään niihin jokin toinen kerta!


Viirivehka ja kardemumma takana, "Parvati" raunioinen edessä


SISÄILMAN PARANTAMINEN KASVEILLA - LYHYT OPPIMÄÄRÄ


Emme tietenkään voi käytää viherkasveja paitsi ainoana keinona sisäilman parantamiseksi saatika laastarina ongelmien paikkaamiseksi. Viherkasvien sisäilmavaikutuksiin kannattaakin suhtautua enemmänkin hauskana bonuksena, joka tulee viherkasvien hoidon mielekkyyden ja henkisten vaikutusten ohella.

On myös tärkeää pyrkiä välttämään ja vähentämään niitä tekijöitä, joihin voi ja joiden tiedetään huonontavan sisäilmaa, sekä olevan esimerkiksi valtaosan VOC-päästöistä takana. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi erilaiset hajusteet, pesuaineet, uudet huonekalut (etenkin lastulevylliset), uusi elektoniikka, uudet rakennusmateriaalit, maalivärit jne.

Eri kasveilla on todetusti vaihtelevia kykyjä puhdistaa sisäilmaa, sekä määrän että niiden laadun osalta. Jo mainitussa NASA:n tutkimuksessa selvitettiin juuri näitä tekijöitä ja listattiin sisäilman kannalta parhaita kasveja, kaikki tekijät huomioon ottaen. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä laajempi lehtipinta-ala, sitä suurempi puhdistusteho. Lisäksi alle listaamani kasvit ovat komeilleet jo mainitussa ja muissa tutkimuksissa poikkeuksellisen hyvine tuloksineen.

Mullalle oireileva voi myös korvata mullan käytön kokonaan erilaisilla vaihtoehtoisilla kasvualustoilla, kuten kookoskuidun, kaarnan, lecasoran, perliitin, molersaven, vermikuliitin ja hiilen sekoituksilla. Näiden kasvualustojen oikeaoppinen ja sopiva sekoitussuhde kunkin kasvin tarpeita varten vaatii kuitenkin viitseliäisyyttä ja ennen kaikkea tietoa, jota löytyy mm. Facebookin Mullattomat-ryhmästä.

Joten tässä ne tulevat, toivomanne listaus oikeasti helpoista ja parhaiten sisäilmaa puhdistavista kasveista:


Keltareunainen anopinkieli


TODELLA HELPOT


Rönsyliljat
Spider plant

Todella kestäviä ja kasvialoittelijoiden suosituimpiin ensikasveihin lukeutuvia rönsyliljoja on olemassa lukuisia erivärisiä ja muotoisia lajikkeita. Ne kasvavat nopeasti ja kasvattavat lisäksi helposti uusia pikkutaimia emokasvista nousevien kukkavarsien päihin. Aloittelijankin kannattaa huomioida, että suureksi kasvanut rönsylilja saattaa kaivata isompaa ruukkua yllättävänkin nopeasti, ja antaa ilmoittaa siitä ahtaassa ruukussa ruskistamalla lehtien kärkiä.

  • runsas hajavalo tai puolivarjo
  • kastele runsaammin, mutta anna pintamullan kuivahtaa välissä
  • tykkää sumuttelusta (etenkin talvisin)
  • ei myrkyllinen


Anopinkielet
Snake plant

Anopinkielet ovat äärimmäisen kestäviä viherkasveja, jotka voi sijoittaa lähes mihin tahansa kotonaan ja joiden olemassaolon säännöllisen epäsäännöllinen unohtelu tekee vain hyvää. Anopinkielen janoisuuden huomaa lopulta lehtien rypyistä, jotka palautuvat kastelun jälkeen. Vihreälehtisistä ykislöistä voi kylvää uusia taimia ns. lehtipistokkailla, eli juurruttamalla 5-10cm pätkän leikattua lehteä kylvämultaan. Huomioimisen arvosta on, että anopinkieli tarvitsee kaktus-/mehikasvimultaa, eli kivikkomaastoa matkivaa hiekkapitoista multaa jossa on esim, soraa. Pidä anopinkieli kuitenkin suhteellisen ahtaassa ruukussa.

  • ihannetapauksessa puolivarjoa, mutta valoisuus ja varjoisuuskin käy
  • satunnainen kastelu kunnolla, mullan kuivahdettua
  • lievästi myrkyllinen


Aloe verat
Aloe Vera


Mehikasveihin kuuluvia aloe veroja on olemassa satoja eri lajikkeita, joista lääkealoe on tunnettu myös ihonhoidon puolelta. Aloe on huonekasvina yksi niistä, jonka saa (ja pitää) välillä unohtaa, sillä se pärjää parhaiten itsekseen hyvin niukalla kastelulla. Se kasvattaa helpostikin pieniä poikaskasveja viereensä, jotka voi isohkoiksi kasvettuaan siirtää omiin ruukkuihin. Huomioimisen arvosta on, että aloe tarvitsee kaktus-/mehikasvimultaa, eli kivikkomaastoa matkivaa hiekkapitoista multaa jossa on esim, soraa.

  • paljon valoa
  • niukka kastelu harvakseltaan (noin pari kertaa kuukaudessa) tai sumuttelua
  • lievästi myrkyllinen (lääkealoe sopii ihonhoitoon)



Kultaköynnökset
Golden Pothos/Devil's ivy etc.

Erilaiset kultaköynnökset tuntuvat toisinaan elävän ns. "pyhällä hengellä". Ne kestävät ja palautuvat niin satunnaisesta unohtelusta, epäjohdonmukaisesta ja niukanpuoleisesta kastelusta eivät nirsoile varjoisassakaan paikassa. Kultaköynnökset ovat täydellisiä vaihtoehtoja esimerkiksi kirjahyllyn päälle sijoitettaviksi ja siten näyttäviksikin osiksi kotia.

  • puolivarjo tai varjo
  • tasainen kastelu, pintamulta saa kuivahtaa välissä
  • tykkää sumuttelusta
  • lievästi myrkyllinen 


Kultaköynnös



HELPOT


Vehkat
Peace Lily, Chinese Evergreen, Philodendron

Helppojen ja pienen laiminlyönnin anteeksiantavien vehkojen perheeseen kuuluvat klassikkoviherkasvit kuten viirivehka, laikkuvehka, kirjovehka, köynnösvehkat ja palmuvehka. Näistä esimerkiksi kirjovehka on kuitenkin hyvin myrkyllinen esimerkiksi lemmikeille, joten nämä kannattaa asetella riittävän korkealle pienten ulottumattomiin.

  • hajavaloa tai puolivarjoa
  • tasainen kastelu
  • tykkää sumuttelusta
  • myrkyllinen


Peikonlehti
Monstera

Peikonlehti vaatii hieman enemmän panostusta menestyäkseen ja kasvaakseen suureksi, mutta pärjää ja kasvaa myös tumpelon kotona. Huomioi kuitenkin, että peikonlehti kasvaa vähitellen isoksi, ja vaatii köynnöskasvina tukemista ja sitomista. Peikonlehti kasvaa luonnollisesti muita puunrunkoja pitkin sademetsissä ja nauttii siksi sumuttelusta kohottaen lehtivarsiaan ylemmäs.

  • paljon hajavaloa
  • kastele runsaammin, mutta annan pintamullan kuivahtaa välissä
  • rakastaa sumuttelua
  • lievästi myrkyllinen

Viirivehka


KOHTALAISEN HELPOT


Fiikukset
Ficus xx, Rubber Plant etc.

Fiikus on jälleen kasviperhe, johon kuuluu monia erilaisia "ficuksia" eli suomeksi viikunoita, joista tunnetuimmat ovat esim. limoviikuna, kumiviikuna, lyyraviikuna jne. Fiikukset ovat muuten helppohoitoisia, mutta ne ovat herkkiä vedolle ja ympäristötekijöiden, kuten valon vaihtelulle. Siis löydettyäsi kohdan, jossa fiikus vaikuttaa tyytyväiseltä - jätä se siihen!

  • paljon hajavaloa
  • kastele reilummin, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välissä
  • tykkää sumuttelusta (erityisesti talvisin)
  • voi allergisoida/ärsyttää/lievästi myrkyllinen



Saniaiset
Fern

Saniaisperheeseen kuuluvat erilaiset saniaiset ja raunioiset ovat kohtalaisen helppoja ja vähään tyytyväisiä kasveja, kunhan kastelu ja sumuttelu pelaa. Saniaisten ihanneolosuhteet muistuttavat paljon vehkoista, ja väittäisinkin, että saniaiset ovat hyvä jatke heille, joilla vehkat menestyvät. Saniaisia saa kastellaa ennemmin vähän liikaa kuin liian vähän. Huomaat saniaisen kovan janon esim. lehtien vaalenemisesta.

  • hajavaloa tai puolivarjoa
  • tasainen kastelu
  • rakastaa sumuttelua
  • itiöt voi allergisoida/ei myrkyllinen

Sulkasaniainen


Puistokultapalmu
Areca/Bamboo Palm

Näyttävän suureksi kasvava (puisto)kultapalmu nousi kotikasviklassikoksi juurikin alussa mainitun Nasan tutkimuksen jälkeen, ja nähdään edelleen usein sekä kotona että toimistoissa katseenvangitsijana. Puistokultapalmu vaatiikin juuri koonsa puolesta huomiota kotiin sijoittamisessa, mutta on muuten kohtalaisen tyytyväinen viherkasvi. Se sopiikin parhaiten henkilölle, joka mieluummin hoitaa hyvin yhtä suurta kasvia, kuin useampaa pienempää.

  • paljon hajavaloa tai puolivarjoa
  • tasainen kastelu
  • tykkää sumuttelusta (etenkin talvisin)
  • ei myrkyllinen


Traakkipuut
Dracaena

Myös traakkipuihin kuuluu monet toisistaan ulkomuodollisesti poikkeavat lajikkeet, joiden hoito-ohjeet kuitenkin ovat pitkälti samat. Tyypillisemmin traakkipuista mieleen tulee kapealehtiset lajikkeet, mutta myös leveälehtisiä lajeja löytyy monia. Suomalaiskodeissa tämäkin puu selviää hyvin, sillä se pärjää vähemmällä valomäärällä.

  • paljon hajavaloa tai puolivarjoa
  • anna pintamullan kuivua kasteluiden välissä
  • tykkää sumuttelusta (etenkin talvisin)
  • voi ärsyttää/lievästi myrkyllinen


Krysanteemi
Garden/Pot Mum

Tiesitkö, että meillä pikemminkin ulkokasvina tunnettu krysanteemi menestyy vuoden ympäri myös sisällä? Sijoita siis krysanteemi suoraan sisätiloihin tai siirrä ulkokasvina ollut krysanteemi kesä-/syyskauden jälkeen sisälle, jossa se avittaa sisäilman puhdistuksessa. Krysanteemi on hieman nirso kastelun kanssa ja tasaiseen, sopivaan mullan kosteuteen kannattaa panostaa.

  • paljon hajavaloa
  • tasainen kastelu
  • ei pidä sumuttelusta
  • lievästi myrkyllinen 

Viirivehkan kukinnot avautumassa



Tarvitsetko apua viherkasvien kanssa alkuun pääsemisessä?


Lue myös tämä:




PYSY AJANTASALLA JA
SEURAA LUONNONKAUNISTA:
FACEBOOK-SIVU

Osallistu keskusteluun

  1. Kiitos vinkeistä! Meillä on menossa ilmastointikanavat remppaan loppuvuodesta, niin ennen sitä haluaisin jotenkin satsata sisäilmaan. Mutta pitääpä hankkia laajalehtisiä kasvia siis. Onhan ne sisustuksellisestikin kivoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä! Vaikuttavat omaan hyvinvointiin ihan jo tunnelmallaan 😊 En voi kuin suositella!

      Poista
  2. Tämä huonekasvien ilmaa puhdistava vaikutus on kumottu uusimmilla tutkimuksilla.

    https://www.nationalgeographic.com/science/2019/11/houseplants-dont-purify-indoor-air/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos, tämä tutkimus on minulle tuttu 😊 Siinä verrattiin kasvien huoneilman laadun parantamisen merkitystä, verrattuna ilmanvaihdon tehoon. Siinä ei siis kumottu viherkasvien ominaisuuksia, vaan kyseenalaistettiin sen merkitys käytännössä. Kasvien ilmaa puhdistava teho on siis edelleen tämänkin tutkimuksen mukaan totta, mutta niin hidasta, että ne häviävät ymmärrettävästi vertailussa hyvin toimivalle ilmanvaihdolle. Koska ilmanvaihto käytännössä harvoin kuitenkaan toimii ihanteellisesti ja esim. Suomen rakennuskanta on hyvin vanhaa ja ilmanvaihto-ongelmistaan tunnettu, on mielestäni täysin ok puhua viherkasvien vaikutuksesta sisäilman laatuun. Se, missä määrin se juuri omassa kodissa toteutuu on toinen asia 😊

      Poista

© Luonnonkaunis. Design by FCD.