14. maaliskuuta 2022

10 helppoa viherkasvia aloittelijalle

Teksti ja kuvat: Ida Tokola
Idan villatakki saatu Kaiko




Lisääntynyt valo ja lähestyvä kevät saa monet kaipaamaan kotiin jotain vehreää. Viherkasvit ovat ihana tapa tuoda luonto osaksi sisustusta. Kasvien hoito lisää tutkitusti hyvinvointia ja viherkasvit voivat jopa
 parantaa kodin huoneilman laatua

Jos koet kuitenkin olevasi vielä aivan aloittelija kasvienhoidossa, uusien viherkasvien hankkiminen saattaa jännittää. Haluamme rohkaista, että kokematonkin viherkasviharrastaja oppii nopeasti niksit kasvien elossa pitämiseen

Lue lisää: Viherkasvit - 10 vinkkiä aloittelijalle

Usein epäonnistuneisiin viherkasvikokeiluihin liittyy se, että kaupasta hankitaan kauniin näköisiä kasveja tietämättä lainkaan, kuinka niitä tulisi hoitaa. Suosittelemmekin aloittelijoita valitsemaan aluksi helppohoitoisia viherkasveja, joiden avulla kasvienhoitoa voi harjoitella rauhassa. Opettele kunkin kasvilajin kohdalla miten paljon valoa ja kastelua se tarvitsee. Kun alat huomata millainen kasvienhoitaja olet ja mitkä kasvit hoivissasi viihtyvät, uskallat hankkia vähän vaativampiakin kasveja kotiisi.

Kokosimme tähän juttuun kymmenen helppohoitoista huonekasvia, joista osaa on jopa haastavaa saada hengiltä. Toivottavasti koet näiden kasvien hoidossa onnistumisia ja innostut lisää uudesta kasviharrastuksestasi.





Vähään kasteluun tyytyvät kasvit

Kiireisen tai unohtelevaisen kasviharrastajan kannattaa valita kotiinsa kasveja, jotka eivät kaipaa kastelua usein. Erilaiset kaktukset ja mehikasvit saattavat pärjätä kastelutta useita viikkojakin, sillä ne varastoivat vettä runkoonsa tai paksuihin lehtiinsä. Kastele tällaiset huonekasvit aina kerralla kunnolla, ja anna sen jälkeen mullan kuivua pari viikkoa ennen seuraavaa kastelukertaa. 

Kaktukset 

Sinnikkäät kaktukset viihtyvät omissa oloissaan, eivätkä kaipaa jatkuvaa huolenpitoa. Ei siis haittaa, vaikka jättäisit kasvit kotiin pitkänkin lomamatkan ajaksi. Kaktuksia kastellaan yleensä pari kertaa kuukaudessa. Kesällä kastelun tarve kasvaa, kun taas pimeimpien talvikuukausien aikaan siitä voi pitää pitkiäkin taukoja. Kaktuksia tarvitsee lannoittaa vain kesäisin kasvukauden aikaan, eikä silloinkaan joka kastelukerralla.

Kaktukset viihtyvät parhaiten valoisassa paikassa, jopa suorassa auringonpaisteessa. Kesällä ne saattavat nauttia myös ulkona tai parvekkeella olosta. Istuta kaktukset hiekkapitoiseen kaktus- ja mehikasvimultaan. Ruukuksi sopii hyvin esimerkiksi perinteinen saviruukku. 

Kaktuslajikkeita on useita erilaisia, joista jokainen varmasti löytää suosikkinsa. Suosittuja ovat esimerkiksi erilaiset tykärit, pylväskaktukset ja kevätkaktukset.

Anopinkieli

Anopinkielet ovat suosittuja viherkasveja kestävyytensä vuoksi. Ne eivät ole nirsoja valonmäärän suhteen. Anopinkielet viihtyvät parhaiten hajavalossa tai puolivarjoisalla paikalla, mutta sietävät myös varjoisampaa tai valoisampaa elinympäristöä. Varjossa kasvin lehdet voivat muuttua tummemman värisiksi, kun taas valoissassa paikassa värit haalistuvat.

Istuta anopinkieli kaktus- tai viherkasvimultaan. Kastele kasvukaudella keväästä syksyyn noin joka toinen viikko. Voit antaa kasteluveden mukana samalla lannoitetta. Talvella kastelua vähennetään ja lannoitus lopetetaan. Anopinkieli kärsii siitä, jos sitä liikakastellaan, tällöin mädäntyneet lehdet alkavat kaatuilla ja irrota. 


Anopinkieli on yksi sitkeimmistä viherkasveista.

Rahapuu

Suloinen, paksulehtinen rahapuu on suosittu viherkasvi. Se kasvaa hitaasti, mutta voi vuosien mittaa muuttua näyttäväksikin, paksurunkoiseksi puuksi. Rahapuu sopeutuu usein hyvin varjoisampaankin paikkaan, vaikka nauttii eniten valosta. Talvella valonpuutteessa se voi tiputella lehtiään, mutta siitä ei kannata huolestua heti. Usein rahapuu kasvattaa keväisin uusia lehtiä tilalle.

Rahapuun saa hengiltä vain liiallisella hoidolla, usein liikakastelulla. Kastele siis vasta kun multa on päässyt kunnolla kuivahtamaan eli noin parin viikon välein. Lannoita kasvukaudella noin kerran kuukaudessa. Talvella kastelua voi vähentää reilusti ja lannoituksen lopettaa. Rahapuu ei myöskään viihdy liian ravinteikkaassa kasvualustassa, joten ilmava kaktusmulta on sille paras valinta.

Palmuvehka

Palmuvehkan vitsaillaan usein elävän pyhällä hengellä. Se ei nirsoile niin kasvupaikkansa kuin kastelunkaan suhteen. Pahmuvehkoja näkee usein toimistokasveina, jossa ne saavat osakseen hyvin vaihtelevaa huolenpitoa. Kasvin voi sijoittaa niin pimeään kuin valoisaankin, sillä se tuntuu viihtyvän monenlaisissa olosuihteissa.

Palmuvehkallakin on kuitenkin rajansa, eikä se pidä liiallisesta kastelusta. Se varastoi itseensä vettä, joten älä kastele liian usein, vaan anna mullan kuivahtaa kunnolla kastelujen välillä. Kasvi viihtyy parhaiten tavallisessa kukkamullassa. Ruukun voi vaihtaa isompaan parin vuoden välein kun edellinen alkaa käydä pieneksi.



Eri kultaköynnöslajien lehdet voivat olla vihreät, keltaiset tai kelta- ja valkokirjavia.

Säännöllisestä kastelusta pitävät kasvit

Nämä seuraavan kategorian viherkasvit viihtyvät kasviharrastajan hoivissa, joka muistaa kastella ne noin kerran viikossa. Mikään näistä kasveista ei ota nokkiinsa, vaikka kasteluväli joskus pääsisi vähän pidemmäksikin. Osa näistä kasveista on sellaisia, jotka sinnittelevät elossa vähälläkin huolenpidolla, mutta valveutuneempi kasviharrastaja voi saada ne kukoistamaan ja kasvattamaan suuriakin lehtiä.

Kulta- ja hopeaköynnös

Kulta- ja hopeaköynnösten suvusta löytyy useita lajeja, joilla on kauniita, eri värisiä lehtiä. Kaikkia tämän suvun kasveja yhdistää se, että ne ovat helppohoitoisia ja kasvavat verrattain nopeasti köynnöstämällä. Näistä köynnöskasveista kasvaa näyttäviä kirjahyllyjen koristajia, joiden oksat ylettävät maahan asti. Mikäli oksat käyvät liian pitkiksi, kulta- ja hopeaköynnöksiä on helppo leikata ja jakaa lehtipistokkaista. Pistokkaita ottamalla saat edullisesti itsellesi ja tuttavillesi uusia viherkasveja.

Kulta- ja hopeaköynnökset viihtyvät valoisassa paikassa, mutta eivät suorassa auringonpaahteessa. Hyvä kasvualusta on perus viherkasvimulta. Ruukku kannattaa salaojittaa (kuten muillakin kasveilla), sillä kasvi ei pidä siitä, että sen juuret istuvat koko ajan vedessä. Köynnöskasvit pitävät säännöllisestä kastelusta, jonka välillä multa kerkeää kuivahtamaan. Mikäli pohdit sopivaa kasteluväliä, voit tarkkailla kasviasi kastelun jälkeen parin viikon ajan. Kun multa on ehtinyt kuivua ja kasvi alkaa jo lerpattaa lehtiään alaspäin, on syytä ryhtyä kasteluhommiin. 

Lannoita kasveja kasvukaudella esimerkiksi veden sekaan sekoitettavalla lannoitteella. Talvikaudella lannoituksen voi lopettaa ja kasteluvälejä harventaa.

Peikonlehti

Trendikäs peikonlehti on jo vuosia ollut tuttu näky sisustuslehtien ja -blogien sivuilla. Moni pelkää kasvin olevan vaikeahoitoinen, mutta todellisuudessa kasvi viihtyy hyvin vähälläkin hoivalla. Suurimmat ongelmat peikonlehden hoidossa liittyvät siihen, että kasvia liikakastellaan tai se sijoitetaan vääränlaisiin valo-olosuhteisiin. Kun nämä asiat saa kuntoon, aloittelevakin viherkasviharrastaja voi saada peikkonsa kukoistamaan.

Peikonlehti rakastaa valoa, mutta ei siedä suoraa aurinkoa. Kuuma auringonpaiste voi polttaa lehtiä, jolloin ne muuttuvat ruskeiksi. Koita siis löytää peikolle paikka noin parin metrin päästä ikkunasta, josta se saa runsaasti valoa. Mikäli peikkosi on liian syvällä huoneessa, se kasvattaa ainoastaan pitkiä varsia ja lehdet jäävät pieniksi.

Oikeanlaisissa olosuhteissa peikonlehti voi kasvaa nopeasti hyvin suurikokoiseksi. Tämä kannattaa huomioida jo kasvia hankkiessa. Se viihtyy kokoonsa nähden aika pienessä ruukussa, mutta ylöspäin kasvavana se tarvitsee tukea. Kukkakaupoissa myydään erilaisia tukikeppejä, joihin peikonlehden varren voi kiinnittää. Monista muista kasveista poiketen peikonlehti kasvattaa lehtiensä varresta ruskeita ilmajuuria. Älä katkaise niitä, vaan ohjaa ne multaan.  

Peikonlehti viihtyy perus viherkasvimullassa. Se pitää säännöllisestä kastelusta, mutta multa ei saa olla koko ajan märkää. Liikakastelun johdosta peikko voi muuttaa lehtiään keltaiseksi. Peikonlehteä lannoitetaan kasvukaudella säännöllisesti.




Posliinikukka

Posliinikukkia (hoya) on runsaasti eri näköisiä. Niiden lehdet voivat olla kaikkea kapeista ja ohuista paksuihin ja pöyreisiin. Ne voivat kasvaa köynnöstäen tai pensasmaisesti. Jotkut viherkasviharrastajat innostuvatkin eri lajien keräilystä. Kaikista helpoimmat posliinikukat aloittelijoille ovat isoposliinikukka, tähtiposliinikukka ja sädeposliinikukka. Hyvällä hoidolla saatat saada kasvin kukkimaan.

Posliinikukka kannattaa istuttaa kokoonsa nähden aika pieneen saviruukkuun. Lajista riippuen se viihtyy joko roikkuen amppelissa tai tuettuna tavallisessa ruukussa. Posliinikukka viihtyy kukkamullassa ja sitä kastellaan säännöllisesti antaen mullan kuivua hieman kastelujen välillä. Kukkaa lannoitetaan parin kolmen viikon välein kasvukauden aikana.

Traakkipuu

Pieniltä palmuilta näyttävät traakkipuut ovat suosittuja viherkasveja. Niitä on runsaasti eri näköisiä, mutta reunustraakkipuu taitaa olla yleisimmin tavattava laji. Traakkipuu viihtyy parhaiten valoisassa paikassa, jossa se on kuitenkin suojattu suoralta auringonpaisteelta. Kasvi tyytyy myös vähän varjoisampaankin sijaintiin, mutta kirjavalehtiset lajit saattavat tummentaa lehtiään, jos eivät saa tarpeeksi valoa.

Traakkipuuta kastellaan säännöllisesti noin kerran viikossa. Mullan on hyvä päästä vähän kuivumaan ennen seuraavaa kastelua. Varo liikakastelua erityisesti talvella. Keväästä syksyyn traakkipuuta voi lannoittaa miedosti silloin tällöin.



Vihreälehtinen viirivehka ja sen hieman vaativampi, värikäslehtinen sisarlaji kirjovehka.

Runsaasta kastelusta nauttivat kasvit

Mikäli tiedät olevasi hyvin innokas kasvien kastelija, saattaa olla hyvä idea valita kasvi, joka pitää tasaisesta kosteudesta. Mikäli rönsyliljat ja vehkat ovat sinulle jo tuttuja kasveja, kannattaa tutustua myös saniaiskasveihin, jotka nauttivat tasaisesta kosteudesta ja sumuttelusta.

Viirivehka

Kaunis viirivehka ihastuttaa suurilla vihreillä lehdillään ja valkoisilla kukillaan. Helppohoitoisuudensa ansiosta se on lunastanut paikkansa yhtenä suosituimmista viherkasveista. Se on myös yksi tehokkaimmin huoneilmaa puhdistavista kasveista. 

Viirivehka ei pidä suorasta auringonpaisteesta eikä vedosta, joten se on hyvä sijoittaa keskemmälle huonetta. Viirivehka viihtyy parhaiten puolivarjossa. Liian pimeässä se ei kuitenkaan jaksa kukkia. Istuta viirivehka tavalliseen viherkasvimultaan ja lannoita sitä kasvukaudella parin viikon välein. Koska viirivehka pitää tasaisesta kosteudesta, se voi viihtyä altakasteluruukussa. 

Kastele viirivehkaa noin viikon välein. Se pitää myös säännöllisistä suihkuista ja sumuttelusta. Multa on hyvä pitää kevyesti kosteana, mutta kasvi ei ota nokkiinsa jos multa ehtii vähän kuivahtaa. Viirivehka kertoo olevansa todella janoinen, kun sen lehdet alkavat lerpattaa alaspäin. Jos päästät kasvin kuivumaan usein, se voi alkaa kuivattaa lehtiensä kärkiä.

Rönsylilja

Rönsylilja on näyttävän näköinen huonekasvi, joka palkitsee ahkeran hoitajan nopealla kasvulla. Se kannattaakin istuttaa vuosittain uuteen ruukkuun. Rönsylilja kasvattaa paljon pieniä taimia, joista on helppo ottaa pistokkaita uusiin kasveihin.

Rönsylilja nauttii sumuttelusta ja tasaisesta mullan kosteudesta. Se ei kuitenkaan pahastu, vaikka multa pääsisi joskus vähän kuivumaan. Kasvukaudella sitä voi lannoittaa parin viikon välein.

Viirivehkan tapaan rönsylilja puhdistaa huoneilmaa. Se on myös hyvä valinta lapsi- ja lemmikkiperheisiin, koska se ei ole myrkyllinen, kuten monet muut huonekasvit. 






Toivottavasti näistä kasvivinkeistä oli sinulle iloa! 

Mikäli viherkasvien hoidon alkeet ovat sinulle jo tuttuja, syvennä osaamistasi tutustumalla näihin edistyneemmän kasviharrastajan vinkkeihin.


PYSY AJANTASALLA JA
SEURAA LUONNONKAUNISTA:
FACEBOOK-SIVU

Osallistu keskusteluun!

© Luonnonkaunis. Design by FCD.