28. heinäkuuta 2020

Kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia yrttien avulla - Frantsilan luomuyrttitila


Kuvat ja teksti: Ida Tokola
Kuvat Idasta: Anni Minkkinen

Lähdimme kesäreissulle Luonnonkaunis-porukalla etsimään kotimaan kauneimpia matkakohteita. Matkamme kulki Keski-Suomen ja Savon kautta aina Pirkanmaalle asti. Tunnelmia reissultamme videomuodossa löydät Instagram-profiilimme kohokohdista. Lisäksi kirjoitamme kohteista koosteet Luonnonkaunis-sivuston puolelle. Tällä kertaa Ida kertoo retkestään Frantsilan luomuyrttitilalle.


Frantsila - luomuviljelyn ja luontaistuotteiden valmistuksen pioneeri


Frantsilan luomuyrttitila tunnetaan luomuviljelyn ja luontaistuotteiden ja luonnonkosmetiikan valmistuksen pioneerina Pohjoismaissa. Agronomit Virpi Raipala-Cormier ja James Cormier perustivat yrttitilan Hämeenkyröön vuonna 1981 Virpin vanhalle sukutilalle. Yrttitilan ympärille on vuosien kuluessa kehittynyt monenlaista toimintaa. Tilan läheisyydessä sijaitsee Frantsilan Hyvän Olon Keskus, jossa järjestetään erilaisia luonnonlääkinnän luentoja ja kursseja. Hämeenkyrön keskustaan perustettu Frantsilan Kehäkukka on nykyään matkailijoiden suosiossa oleva kasvisravintola ja luontaistuotemyymälä.

Frantsilan luomuyrttitilalla on käynnissä sukupolven vaihdos ja perheyritystä on jatkamassa Virpin poika Jupiter Cormier vaimonsa Anna Karhu-Cormierin kanssa. Frantsilan luovana johtajana toimiva Anna on kutsunut meidät tutustumaan tilaan ja lupautunut oppaaksemme kierrokselle. Heinäkuisena sunnuntaiaamuna Anna kurvaa hakemaan minut ja ystäväni Tampereen rautatieasemalta, josta lähdemme ajamaan kohti Hämeenkyröä, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Tampereelta.




Eläväinen Hämeenkyrön maalaiskylä 


Kun Anna kuulee, että kirjoitan juttua kotimaan matkakohteista, hän haluaa esitellä muutaman suosikkipaikkansa Hämeenkyrössä. Anna tuntee alueen hyvin, sillä hän asui Jupiterin ja lastensa kanssa Frantsilan tilan läheisyydessä useamman vuoden. Lasten kasvettua isommiksi he päättivät hiljattain muuttaa kylältä pääkaupunkiseudulle. Se oli myös hyödyllinen siirto yrityksen johtamisen kannalta, sillä Etelä-Suomesta käsin on helpompi järjestää esimerkiksi tapaamisia ja erilaisia tapahtumia pääkaupunkiseudulla.

Maisemien muuttuessa kumpuileviksi pelloiksi kysyn Annalta millaista Hämeenkyrössä oli asua. Samalla kun hän kääntää auton Hämeenkyrön Maisematielle hän kehuu Hämeenkyröä eläväiseksi ja yhteisölliseksi maalaiskyläksi. Hän alkaa osoitella Maisematien varrella vastaan tulevia rakennuksia. Ohitamme suloisen, jäätelöä ja grilliruokaa tarjoavan Sasin kyläkioskin, kuuluisan parantajanaisen Ketunkiven Miinan mukaan nimetyn Miinan Pirtti & Savusaunan ja Mahnalan Ympäristökoulun. Miharin rannan kohdalla Anna vinkkaa uimarannan sopivan erityisen hyvin lapsiperheille sen mataluuden ansiosta.

Pysähdymme yhdellä Hämeenkyrön monista mansikkatiloista, Yrjölän Marjatilalla, jonka tiluksilta on henkeäsalpaavan kauniit maisemat läheiselle järvelle. Tilalla kasvatetaan mansikkaa, vadelmaa, perunaa ja hernettä, joita on saatavana sesongin mukaan valmiiksi poimittuna tai itsepoimien. Parkkipaikka onkin tupaten täynnä autoja ja vastaan kävelee tyytyväisiä poimijoita mansikkakorien ja perunapussien kanssa.

Tilan myymälä-kahvio Puimasulissa myydään lähitilojen ja pientuottajien tuotteita. Aurinkoisena päivänä suuressa suosiossa näyttävät olevan tilan omat gelatojäätelöt. Emme ehdi jäädä keräilypuuhiin tällä kertaa, mutta alamme ystäväni Annin kanssa heti suunnitella uutta päiväretkeä marjatilalle.



Muinainen pyhä puu - Timin Mänty


Ennen Frantsilaan suuntaamista Anna haluaa näyttää meille vielä yhden paikan. Ajamme kiemuraista maalaistietä kohti Timin kylää, jossa sijaitsee lähes 400-vuotias puuvanhus Timin Mänty. Pyhänä pidetty paikka on tärkeä monille kyläläisille, myös Annalle, joka kertoo käyvänsä puun luona joka vuosi.

Pysähdyttyämme parkkipaikalle lähdemme kävelemään kapeaa polkua kohti metsän laitaa. Suuri, käkkäräoksainen puu kohoaa pian näkyviin puskien takaa. Vanhaa, kaunista puuta lähestyessäni tunnen herkistyväni. Puusta tuntuu välittyvän ikiaikaista viisautta ja energiaa, enkä yhtään ihmettele miksi männyn uskotaan olleen muissuomalaisten uskontojen pyhä uhripuu. Mäntyyn on aikoinaan kiinnitetty karhunkalloja ja sen halkeamaan on upotettu rahaa ainakin 1930-luvulle asti.

400-vuotias mänty on varmasti ehtinyt nähdä monenlaista elämänsä aikana. Puu on jo suurilta osin keloutunut, mutta latvassa näkyy vielä muutamia oksia, joissa on vihreitä neulasia. On hassu sattuma, että olen juuri edellisellä viikolla vieraillut Pyhä-Häkin kansallispuistossa katsomassa vanhoja kelopuita. Pohdimme yhdessä kuinka kauniita vanhat kelot ovat, ja miten tärkeässä roolissa ne ovat toimiessaan pesäpuina monille hyönteisille ja linnuille.

Lopuksi kiedomme kätemme puun ympärille. Kolmen hengen seurueemme kädet yltävät yhdessä juuri ja juuri kiertämään rungon, niin valtava se on. Puuvanhusta halatessa aika tuntuu pysähtyvän hetkeksi. Se on ihanan rauhoittava hetki.



Kierroksella Kehäkukan pihapiirissä


Saavumme lounastamaan Frantsilan Kehäkukalle, joka on vanhaan koulurakennukseen perustettu ravintola ja luontaistuotemyymälä. Kehäkukassa on päivittäin tarjolla runsas kasvislounas ja kahvilan puolelta löytyy kattava valikoima itseleivottuja (myös gluteenittomia ja vegaanisia) leivonnaisia. Tarjolla on tietysti myös Frantsilan omaa haudutettua yrttiteetä.





Maittavan lounaan jälkeen shoppailemme tuliaisia Kehäkukan myymälästä, jossa on myynnissä Suomen kattavin valikoima Frantsilan tilan tuotteita. Myynnissä on myös laaja valikoima eri merkkien ekomeikkejä, luomuelintarvikkeita, makeisia ja paikallisten käsityöläisten valmistamia tuotteita ja lahjatavaroita. Suosittelen nappaamaan mukaan ainakin Frantsilan Kehäkukan suussa sulavia lakukarkkeja.

Kesäaikana kannattaa tutustua tarkemmin Kehäkukan pihapiiriin, josta löytyy Frantsilan näytepuutarha, paikallisten käsityöläisten puoteja sekä lyhyt, noin kilometrin mittainen luontopolku, joka kulkee Hämeenkyrön hautausmaalle. Näytepuutarhaan on saatu juuri uudet tietokyltit, joista voi oppia lisää tietoa kasvien ominaisuuksista. Anna esittelee meille puutarhasta suosikkikasvejaan, joista yksi on lakritsalta maistuva saksankirveli. Tietotaulun mukaan se sopii hyvin yrttiteeksi ja sillä on ruoansulatusta edistäviä vaikutuksia.





Frantsilan omat luomuyrtit kerätään käsin


Kehäkukalta on enää muutaman minuutin ajomatka määränpäähämme Frantsilan yrttitilalle. Saavumme Frantsilan tiluksille, jossa sijaitsevat yrttitilan perustajan Virpin kotitalo ja Frantsilan Hyvän Olon Keskus. Me pääsemme majoittumaan keskuksen päärakennuksen viereen Vihtorin taloon, jossa kurssilaiset yleensä yöpyvät.




Pääsemme seuraavaksi kierrokselle tilan kasvihuoneisiin ja yrttipelloille. Anna kertoo, että joka kesä Frantsilassa työskentelee kymmeniä työntekijöitä ja talkoolaisia. Kaikki yrtit poimitaan pelloilta käsin. Pelloilla kasvaa siistissä rivissä erilaisia yrttejä ja kukkia. Kuismaa, kaunopunahattua, kehäkukkaa ja myös nokkosta, jota viljelty Frantsilassa alusta alkaen. Ennen Frantsilan nokkosviljelmiä ihmeteltiin, koska monet pitivät kasvia rikkaruohona. Nykyään asenteet ovat kuitenkin muuttuneet ja suurin osa suomalaisista tuntee jo tämän pohjoisen superfoodin arvon.

Frantsilan peltoja kiertää Yrttipolku, jonka varrella voi tutustua tilalla viljeltäviin yrtteihin ja Suomen luonnonvaraisiin kasveihin. Polulle on pystytetty näytepuutarhan tapaan tietotauluja, joista voi lukea lisää kasveista. Kierrämme polun verkkaisesti pysähdellen katsomaan jokaista puuta ja kasvia. Rauhallinen kierros peltojen ja metsien läpi on kuin pieni meditaatiohetki tapahtumarikkaan päivän päätteeksi.




Aamujoogaa Virpin puutarhassa


Seuraavana aamuna heräämme seitsemän jälkeen ja suuntaamme vielä uniset askeleemme kohti Virpin puutarhaa. Virpi joogaa joka aamu kotinsa pihalla ja on kutsunut meidät mukaansa. Muutamat Frantsilan työntekijätkin saapuvat jakamaan kanssamme joogatuokion, joka herättää lempeästi uuteen päivään. Joogan päätteeksi Virpi istuu kanssamme aitan kuistille juttelemaan.


Virpi kertoo meille innostuneensa kasveista jo nuorena. Ensimmäisen yrttiteensä (Frantsilan Ystävyyden Yrttiteen) hän kehitti jo 14-vuotiaana. Myöhemmin opiskellessaan kemiaa ja fysiikkaa hän alkoi tutkia kasvien hivenaineiden pitoisuuksia. "Oli ihan selvää, että luonnonkasveissa oli sitä jotakin. Pitoisuudet olivat paljon korkeammat kuin jalostetuissa kasveissa." Lempikasveikseen hän nimeää sitkeän siankärsämön ja terveellisen nokkosen. "Tein jo 70-luvulla sellaista superruokaa, johon tuli voikukan lehtiä, nokkosta ja siankärsämön lehtiä", hän muistelee.

Virpi on nähnyt uransa aikana luonnonkosmetiikka-alan kehityksen Suomessa. Kun hän nuorena aloitti ensimmäisten kosmetiikkatuotteidensa kehittelyn, Suomessa ei juuri tunnettu luonnonkosmetiikkaa. Markkinoilla oli vain muutamia vanhoja merkkejä kuten Weleda ja Dr. Hauschka. Vaikka Frantsilan tuotekehitys alkoi sisäisesti nautittavista yrttituotteista, jo vuonna 1983 heillä oli myynnissä ensimmäiset ihonhoitoöljyt. Pian tämän jälkeen aloitettiin myös voiteiden kehitys. Virpi kertoo pitävänsä itse enemmän öljyistä, sillä ne sopivat kaikille, myös herkkäihoisille.




Virpi kannustaa jokaista kokeilemaan kosmetiikan tekoa itse, koska perusteet on helppo oppia. Samalla oppii arvostaamaan tuotteiden valmistajia. Virpi on kirjoittanut luonnonskosmetiikan valmistukseen ohjeita Luonnonkaunis-kirjaansa ja Frantsilassa luonnonskosmetiikan tekoa opiskellaan muun muassa osana fytoterapiakoulutusta.

Kysyn häneltä, millaista on ollut seurata luonnonkosmetiikan ja luontaistuotteiden suosion kasvua. "Suosio on hyvä asia", Virpi sanoo. "Mitä useammat ihmiset arvostavat luonnollisia tuotteita ja valmistavat niitä, sitä enemmän aihe tulee esille." Virpi toivoo kuitenkin erityisesti sitä, että suomalaiset innostuisivat hyödyntämään kotimaisia raaka-aineita kuten marjoja ja yrttejä. Ulkomailta tuomisen sijaan hän toivoisi, että tulevaisuudessa yhä useampi uskailtaisi lähteä keräilemään raaka-aineita luonnosta ja viljelemään niitä itse.

"Me saadaan olla kiitollisia, että meillä on Suomessa niin puhdas luonto. Mehän eletään täällä paratiisissa", Virpi toteaa hymyssä suin ennen kuin lähtee päivän askareidensa pariin. Haastattelun jälkeen jäämme vielä hetkeksi ihailemaan Virpin puutarhaa. Järvelle avautuvaa kuvankaunista maalaismaisemaa katsellessani en voi muuta kuin yhtyä Virpin ajatuksiin.


Frantsilan luomuyrttitila





Ovatko Frantsilan yrtti- ja kosmetiikkatuotteet teille tuttuja?


PYSY AJANTASALLA JA
SEURAA LUONNONKAUNISTA:
FACEBOOK-SIVU

Osallistu keskusteluun!

Nähdäänkö myös Instagramissa?

© Luonnonkaunis. Design by FCD.