Ruusuilla tanssimista

Minut tunnetaan lähipiirissä jo huvittavuuteen asti henkilönä, joka saa mitä merkillisempiä mielleyhtymiä tuoksuista. Jostain syystä tuoksuista, ja etenkin sellaisista tuoksuista jotka vievät takaisin lapsuuteen, on muodostunut minulle todella suuri asia myös kosmetiikassa. Jos pohdin kahden tuotteen välillä, jotka ovat teoriassa hyvin vastaavanlaiset, valitsen lähes poikkeuksetta paremmalta tuoksuvan vaihtoehdon.

Syy tähän on oikeastaan yksinkertainen: kosmetiikka on minulle paljon enemmän kuin ihonhoitoa. Kosmetiikka on oma elämyksensä, tapa jolla vaikuttaa päivän kulkuun tai omaan mielialaan. Esimerkiksi kasvonaamiota ei tule levitettyä vain hehkuvan ihon toivossa, vaan myös niinä hetkinä, kun kaipaan vartin mittaisen paon arjesta rauhoittuakseni. Liekö siis loppujen lopuksi ihme ollenkaan, että tuoksut ovat saaneet peilikaapissani niin suuren roolin? Onhan aromaterapialla kehoon ja mieleen yllättävän suuri vaikutus (kannattaa lukea blogistamme tekstit Hajuvesiterapiaa ja Energiaa ja mielenrauhaa uuteen vuoteen).

Kaikista ihanista ja mieleenpainuvista tuoksuista yksi on kuitenkin ylitse muiden - nimittäin aito ruusun tuoksu. Kun on kasvanut pienestä asti ruusupensaiden keskellä ja ihastellut oman äitinsä ruusuvesipulloa ja -tuoksua, on ruusuntuoksu porautunut niin syvälle tuoksumuistiin, että ruusun häivähdyksin heittää oitis lapsuuteen. Olen siis ollut lievästi ilmaistuna tuoksuhuumassa, kun käyttööni on osittain sattumalta ja osittain tarkoituksella päätynyt kerralla läjä ruusuisia tuotteita.

Ruusu on aromaterapian näkökulmasta etenkin rauhoittava ja tyynnyttävä, mutta yleisesti kuvattuna antidepressiivinen, antiseptinen, tulehduksia ja kipuja hoitava, vastustuskykyä parantava, afrodisiakki, erinomainen aknen ja arpien hoidossa ja mikä parasta, harvoin allergiaoireita aiheuttava ja siten hyvin siedetty. Ruusu onkin siksi erinomainen raaka-aine ihonhoitotuotteissa muistakin syistä kuin tuoksunsa puolesta, mistä päästäänkin siihen, miksi näitä ruusutuotteita on ilmestynyt käyttööni nyt oikein reilulla kädellä.

Menin nimittäin pilaamaan ihoni huolella hoidetun tasapainon, enkä vain kerran, vaan kahdesti. Ihoni on varsin herkkä, helposti kuivuva ja todennäköisesti jopa atooppinen. Käytin loppuvuodesta satunnaisesti joitain kertoja Mia Höydön uutta Sievä puhdistusvoidetta*, joka on kovin kehuttu ja hyvin puhdistava, mutta minun herkälle iholle liian pesevä ja siten kuivattava. Siirsin sen pois käytöstä ja annoin ihon kosteustasapainon palautua hiljalleen, kunnes oli ihan pakko kokeilla että oliko se nyt muka juuri se Sievä. Muutaman illan jälkeen huomasin kasvojen ihon taas kiristävän ja ensimmäistä kertaa pariin vuoteen jopa hilseilevän. Pahus. Tilannetta pahensi aivan varmasti myös tämä vuodenaika, kun koko vartalo huutaa kosteutuksen perään ja esimerkiksi käsivarsiinikin on meinannut pukata atooppista ihottumaa muistuttavaa karheumaa.

Kun iho on lähtökohtaisestikin runsasta kosteutusta kaipaava, joutuu tällaisia hutikokeiluja korjaamaan pitemmän aikaa. Mia Höydön puhdistusvoiteen vaihdoin pikaisesti takaisin superhellään Naturativiin* ja lisäsin rutiineihin nämä hurmaavat ruusuiset tuotteet. Nyt parin viikon jälkeen alkaa tilanne olla taas parempi!

Naturativin kasvoveden* rinnalle halusin suihkutettavan kasvoveden, jolloin kotiin päätyi kolmatta kertaa Flow kosmetiikan ruusuvesi, tällä kertaa uudistuneen ulkoasun innoittamana. Tämä on minulle kuin pullotettua lapsuutta, sillä juuri tältä tuoksui kylpyhuoneessa äidin ruusuvesilöträilyjen jälkeen. Naturativin kasvovesi on sekin aivan mieletön (sisältää myös mm. ruusuvettä) ja pääsee ehdottomasti uusintakierrokselle, kun käyn seuraavan kerran Biodellyssä. Tätä tuli erittäin nopeasti ikävä sen loputtua!

Kosteutuksen suhteen kerroinkin instagramin puolella, että vaikka aluksi haikailin päivävoiteeksi NYR:n Deliciously Ella kosteusvoidetta, päädyin Biodellyn suosituksesta tähän kosteuttavampaan NYR:n Rose Daily Moisture -voiteeseen (mikä onni, en silloin vielä tiennyt tulevasta toisesta puhdistusmokastani). Runsaassa 100ml lasipullossa myytävä kosteusvoide on myös todella riittoisaa, joten tällä tulee varmasti pärjättyä pitkään. Voide imeytyy näinkin kosteuttavaksi tuotteeksi todella nopeasti ja on toiminut erinomaisesti meikin alla, kunhan pienen hetken odottaa ja vaikka pukee välissä.

Twistbe:ltä lähetettiin minulle juuri sopivaan saumaan (kiitos tuhannesti!) haikailemaani Flow kosmetiikan ruusunmarjaöljyä*, josta kirjoitin aiemmin täällä. Ruusunmarjaöljyä olen käyttänyt iltaisin Naturativin Ecoampoule 1 -seerumin* päällä ja se on ollut todella hyvä vaihtoehto nyt kosteustasapainon ollessa hetken raiteiltaan, mutta myös sen ihoa uudistavien vaikutusten vuoksi. En tiedä kuvittelenko, mutta minusta tuntuu, että iho tosiaan on palautunut nopeammin esimerkiksi pintakuivuuden ja hormonien aiheuttamista epäpuhtauksista.

Tehosteena käytössä on edelleen ollut (ei varmaan lainkaan yllättäen) Madaran SOS Hydra Mask*, suloisen lempeä tehokosteuttaja, jonka mainitsin myös aiemmassa lempituote-listauksessani. Naamio on pullollaan helliviä, kosteuttavia ja rauhoittavia ainesosia, kuten jojobaöljyä, sheavoita, nokkosta, tyrniä, hyaluronihappoa ja tattadadaa.. ruusuvettä! Tätä kun laittaa heti kuorinnan perään, jää iho ihanan pehmeäksi ja kosteutetuksi.

Oikein tiukkojen paikkojen pelastajana olen sitten taas turvautunut Jolie boxista* joulukuussa tulleeseen kulttituotteeseen, NYR:n Wild Rose Beauty Balmiin*. Balmi on todella runsasta ja paksua, hieman jopa lääkemäisen tuoksuista tehotahnaa. Välillä olen käyttänyt tätä koko kasvoille vaihteluna ruusunmarjaöljylle, mutta erityisen hyvin se on toiminut käsivarsille ilmestyneisiin atooppista ihottumaa muistuttaviin karheumiin. Kosteusvoidetta alle ja Wild Rose Beauty Balmia päälle ja avot - ei enää karheumaa!

Tätä postausta ei olisi myöskään voinut tehdä ilman Acorellen Silky Rosea, sillä niin hupsulta kuin se kuulostaakin, olen myös koittanut vaikuttaa ihoon hajuvesillä. Stressi on tunnetusti yksi pahimmista ihon pilaajista ja valitettavasti suuri osa arkeani. Rauhoittavasta ja tasapainoittavasta aromaterapeuttisesta tuoksusta ei siis ainakaan voi olla haittaa, eihän?

Silky Rose on yksi lempituoksuistani Acorellelta ja se onkin vilahtanut blogissa aiemminkin. Tuoksu on kevyt, alkuun todella tyypillisen ruusuinen, mutta muuttuu iholla jonkin ajan kuluttua vadelmaiseksi. Tarkkanenäinen voi tunnistaa joukosta myös freesian. Aamuisin tuoksu pysäyttää ja ilahduttaa, kun taas iltaisin se rauhoittaa ennen nukkumaanmenoa.

Eipä tosiaan ollut kokonaan suunniteltu juttu, että ruusu nousisi yhdeksi keskeisimmäksi ainekseksi ihonhoitotuotteissani, mutta enpä kyllä pistä pahakseni. Enkä ihmettele, miksi ruusua löytyy monessa muodossa niin monista tuotteista. Myös esimerkiksi joistain minunkin vartalotuotteista, mutta ne ovatkin sitten ihan oma lukunsa.

Onko ruusu teidän mieleen?

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

* tähdellä merkityt tuotteet saatu blogin kautta.