17. syyskuuta 2019

Sinäkö se siellä, hormonaalinen akne?



Olen viimeisen vuoden aikana totenut muutamiakin kertoja, että iholleni on tapahtunut jotain omituista. Aiemmin lähinnä rajattomasta kuivuudesta kärsinyt atooppinen ihoni oli suurin ongelmani, eikä ihon janoa ole ihan helposti tyydytetty. Nyt tilanne on ollut aivan toinen, iho lehahtelee tiheille tukkeumille on-off, olen kokenut elämäni ensimmäiset kystiset finnit, eikä iho pahimmillaan meinaa ehtiä parantua ennen seuraavaa aaltoa. Hetkittäin tilanne on jopa rauhallinen, kun taas hetken päästä saan tuijottaa kasvojani peilistä sanattomana.

Minun on ollut mahdottoman vaikeaa tarttua aiheeseen, sillä samalla kun tiedän haluavani puhua iho-ongelmistani, ei ole ollut mitään mitä kertoa varmaksi. Joku on ollut pielessä, se on sanomattakin selvää, mutta mikä? Ja mikä siihen lopun viimein toimii? Tällä hetkellä olen sen verran viisaampi, että tiedän ongelmien olevan vahvasti hormonaalisia ja joku saattaisi jopa luokitella tämän hormonaaliseksi tai komedoakneksi. Tavallaan koomista, sillä täytin juuri 27, astuen tyypillisimpään hormonaalisen aknen ikähaitariin. Loppujen lopuksi nimityksellä tai mahdollisella diagnoosilla ei kuitenkaan ole tässä kohtaa juuri mitään virkaa, sillä ihon hoito on siitä riippumatta samanlaista, ainakin oman lempeän ihonhoitofilosofiani mukaan.




Valehtelisin jos väittäisin, etteikö mieliala olisi pahimpina hetkinä notkahdellut ja pelko tulevasta tuntunut kuristavalta, mutta samaan aikaan olen kokenut tämän kaiken äärimmäisen mielenkiintoisena ja jopa antoisana. Sillä mikä minä olisin neuvomaan muita epäpuhtaan ihon hoidossa, jos omakohtainen kokemus rajoittuu satunnaiseen herkuttelunäppyyn tai kahteen? Pahimpina hetkinä minua on lohduttanut ajatus siitä, ettei tämä mitenkään voi jatkua ikuisesti. Kuukausia tai vaikka vuosia, mutta ei ikuisesti. 

Sanokaa siis pähkähulluksi tai masokistiksi, mutta minäpä päätin tieten tahtoen kehittää tästä oman elämäni rottakokeen ja ottaa kaiken hyödyn irti tästä mahdollisuudesta. Olen viimeisen puolen vuoden aikana saanut laajentaa osaamistani ja ymmärrystäni iho-ongelmista, kokea omakohtaisesti esim. ruokavalion vaikutuksen iho-ongelmien syntyyn ja ottanut kaivatun ryhtiliikkeen omien syömisteni suhteen, sekä haastanut käsitystäni itsestäni, kauneudesta ja itsevarmuudesta, ja nyt pääsen myös jakamaan tämän teidän muiden kanssa, jotka ehkäpä kamppailette samojen ongelmien kanssa. Se on aika paljon se.




Ylläolevat kollaasikuvat olen räpsinyt viimeisen vuoden aikana ihan omaksi dokumentaatioksi. Osa on epäonnistuneiden kokeilujen ja oman kehon sisäisen epätasapainon yhteissummaa, osa "hyvien kausien" pahimmilta hormoniryöppyviikoilta. Hyvinä hetkinä iho on ollut jopa lähes normaalitilassa. Ongelmat ovat rajoittuneet nimenomaan klassisille hormonialueille; keskellä poskia ja leukaluun ympäristöön, muiden ihoalueiden ollessa vallan mainiossa kunnossa.

Tällä hetkellä koen tilanteen olevan ihan tasapainossa, kuten muista tekstin kuvista huomaa (nämä on vieläpä otettu taas hormonipiikin jälkeen!). Olen saanut kiinni siitä, mitkä asiat ovat pahinta bensaa liekkeihin oman ihoni kohdalla (stressi, vehnä, sokeri, maito, menkat), sekä miten pystyn tukemaan ihoa sekä sisäisesti että ulkoisesti, jotta elimistö ja iho saa hoitaa kamppailunsa mahdollisimman hyvin itse. En ole koskaan pitänyt ajatuksesta pakottaa ihoa tiettyyn suuntaan, vaan pikemminkin luomaan sille suotuisat olosuhteet, jotta se pärjäisi ihan itse. Sen sijaan huomattavasti enemmän työtä vaatii kaikki se, mikä pyörii korvien välissä. Täysin sileää ja virheetöntä ihoa ei sisäisien ongelmien kanssa saa, ainakaan pelkillä ulkoisilla keinoilla ja omaa rimaa on pakko madaltaa, ihan jo oman hyvinvointinsa vuoksi. Siksi suurin ja tärkein teko on armollisuus itseään kohtaan.




Sinulle, joka tulit hakemaan täältä vastauksia tai ratkaisuja, joudun pyytämään odottamaan; tämä ei ole se teksti, vielä. Aihe on aivan liian suuri käsiteltäväksi kerralla, enkä myöskään voi sanoa mitään varmaksi kenenkään muun puolesta. Tulen kuitenkin käsittelemään tätä aihetta vielä usean tekstin muodossa tarjotakseni teille vaihtoehtoja ja erilaisia työkaluja kokeiltavaksi, joten toiveita ja ideoita saa mielellään jakaa ja kysymyksiä saa AINA laittaa tulemaan! Aivan lähipäivinä tulen mm. kertomaan miten tällä hetkellä hoidan ihoani, sekä miten nuo viimeisetkin näpyt saa peitettyä mahdollisimman huomaamattomiksi. Nyt aihe on kuitenkin potkaistu käyntiin - olkoon tämä pitkän juttusarjan intro.


Mitä sinä haluaisit tietää hormonaalisista iho-ongelmista?
Haluaisitko jakaa oman tarinasi?




PYSY AJANTASALLA JA
SEURAA LUONNONKAUNISTA
FACEBOOK-SIVU

Osallistu keskusteluun

  1. Ensinnäkin KIITOS, että otat/olet ottanut asian tarkkailun alle! On varmasti monia ketkä painii asian kanssa, vastauksia ja keinoja tilanteeseen etsien. Jo se, että saa vertaistukea auttaa tarpomaan tässä suossa. Niin kuin sanoitkin, voi tie olla pitkä, kuukausia tai jopa vuosia, mutta EI ikuista. Lohdullista.
    Oma hormonaalinenakneni puhkesi n.kolmenkympin korvalla kun keskimmäinen lapsi syntyi. Tätä ennen "finnini" oli ehkä kahden käden sormin laskettavia teinivuosista tuohon hetkeen. Shokki. Nyt olen 37 ja edelleen taistelu jatkuu, alueet ovat jo onneksi pienemmät ja matka tähän on opettanut mikä sopii mikä ei.
    Mielenkiinnolla jään seuraamaan "koettasi" ja elämään vertaistuessa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon myös, hormonaaliset iho-ongelmat on niin niin yleisiä! Kyllä meistä lähes kaikki kärsivät niistä jossain määrin, jossain kohtaa elämän aikana.

      Voi kurja miten pitkään tuo on jatkunut kohdallasi :/ Mutta ihan kuten sanoin, niin sitä alkaa väkisin tuntemaan ihonsa paremmin ja oivaltaa monia asioita. Ehkäpä sunkin lähipiiriin ilmestyy vielä joku, joka vielä hyötyy sinunkin kokemuksista ja vertaistuesta ♥ Millaisia havaintoja olet tehnyt?

      Poista
    2. Tärkein havaintoni on yllätys yllätys ihonhoito! Vaikka syy onkin sisältäpäin tuleva, niin paras apu on hellävarainen puhdistus ja riittävä (jopa ylenpalttinen) kosteutus.

      Poista
  2. Sama. Valtavan stressin seurauksena hormonit ja maha ovat menneet ihan sekaisin viimeisen muutaman vuoden aikana, alkoi suurinpiirtein siinä kun täytin 27 😅 Leuka ja leukalinja ovat pahimmat ja stressatesssa huomaamattani nypin näppyjä.

    Aiemmin iho on ollut todella herkkä, ohut ja kuiva. Paras tuote itselleni on ollut Kahinan Brightening Serum päivittäin ongelma-alueelle. Se auttaa ihan selkeästi tukkeumien estämisessä ja arpien vaalenemisessa, eikä ärsytä tai kuivata herkkää ihoani.

    Saman sarjan öljyseerumi ja Laponien kasvovesi on myös tuntuneet hyviltä. Jään innolla odottamaan juttusarjan jatkoa ja vinkkejä ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonni, tämä olisi voinut olla minun kirjoittama juttu :D Stressi on kyllä yksi pirulainen ja monen kurjuuden alku ja juuri.

      Oi ihania tuotteita olet löytänyt käyttöön! Kiva kun jäät seurailemaan ♥

      Poista
  3. Hormonaalisesta aknesta kärsitään täälläkin, valitettavasti jo pitkä yhteinen taival takana 😀 Toki ihon kunto on vaihdellut paljon tuon ajanjakson aikana ja kaikenlaisia sisäisiä ja ulkoisia hoitomuotoja on tullut kokeiltua. Roacuttanit ja antibiootit pois lukien, niihin en koskisi pitkällä tikullakaan.

    Ruokavaliosta on jo vuosia sitten karsittu pahimmat lietsojat (gluteeni, hiiva, maitotuotteet ja sokeri) todella vähiin. Varmasti tällä on ollut paljonkin vaikutusta, mutta täydellistä parannusta en ole saavuttanut. Syyllinen löytyy niin selvästi hormoneista, koska ihon kunto vaikuttaa olevan täysin kytköksissä kuukautiskierron eri vaiheisiin. Kiinnostaisikin kovasti kokeilla akupunktiota, josko sitä kautta hormonibalanssin saisi jotenkin kohdilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juuri noin: täydellistä parantumista ei pysty mitenkään saamaan aikaan, mutta paljon voi tehdä tilanteen helpottamiseksi :) Hei tosi mielenkiintoista tuo akupunktio! Jos päädyt kokeilemaan sitä, niin tulehan kertomaan kokemuksia? Mua kiinnostaisi kovasti kokeilla lymfaterapiaa/-hierontaa. Oletko kokeillut sellaista?

      Poista
  4. Tämä juttusarja kiinnostaa erityisen paljon! Sama ongelma vaivaa, enkä vielä ole keksinyt mikä tähän auttaisi. Stressi selvästi pahentaa tilannetta, mutta yritäpä olla stressaamatta - ei onnistu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei loistavaa! Jäähän kuulolle 😊

      JEP! Stressiä ei kyllä mitenkään voi välttää, eikä tarvitsekaan (stressillä on hetkellisesti hyviäkin vaikutuksia). Mutta ekstrapuhtia kannattaa laittaa stressistä palautumiseen ja esim meditaatio on yksi tehokkaimmista keinoista lieventää stressin vaikutuksia 👌🏻

      Poista

© Luonnonkaunis. Design by FCD.